Avaat puhelimen aamulla ja näet jonkun julkaisseen kuvan jahdilla Monacossa, kaveri postasi kuvan uudesta autosta, tuttava näyttää tienanneen tässä kuussa enemmän kuin sinä vuodessa, ja sitten suljet puhelimen ja yrität aloittaa oman päiväsi, mutta jokin on muuttunut, olo on jotenkin raskaampi kuin ennen puhelimen avaamista, et oikein tiedä miksi mutta motivaatio on laskenut ja oma tekeminen tuntuu pienemmältä kuin viisi minuuttia sitten.
Tätä kutsutaan vertailun ansaksi, ja se on yksi tehokkaimmista tavoista sabotoida omaa etenemistä ilman että edes huomaa tekevänsä sitä, koska se tapahtuu automaattisesti ja tunne on niin tuttu ettei sitä enää edes tunnista ongelmaksi.
Miksi aivot vertailevat automaattisesti
Ihmisaivot on evolutiivisesti ohjelmoitu vertailemaan itseä muihin, ja tämä oli joskus hyödyllinen mekanismi joka auttoi arvioimaan omaa asemaa yhteisössä, mutta se mekanismi kehittyi aikana jolloin yhteisö tarkoitti muutamaa kymmentä ihmistä joiden kanssa elettiin samassa paikassa, ei miljoonien ihmisten globaalia näyttämöä johon sosiaalinen media antaa pääsyn joka aamu.
Aivojen vertailumekanismi ei erota somen siloteltua kiiltokuvaa todellisuudesta. Se rekisteröi vain sen, että muilla menee lujaa, ja reagoi siihen kuten tosielämän kohtaamisiin eli laskemalla koettua asemaasi muiden silmissä. Se raskas olo, joka puhelimen sulkemisesta seuraa, on tämän ikivanhan mekanismin suoraa syytä.
Todellisuudessa katsot valikoitua kokoelmaa parhaista hetkistä, onnistuneimmista kaupoista, hienoimmista lomista ja isoimman myyntikuukauden kuvankaappauksista, kukaan ei postaa niitä päiviä jolloin mikään ei mene kaupaksi, jolloin asiakas peruu tai jolloin istutaan kotona epätoivoisena ja mietitään mistä seuraava euro tulee, mutta ne päivät ovat olemassa jokaisella joka rakentaa jotain.
Miten some on suunniteltu pitämään sinut vertailemassa
Sosiaalisen median alustat ansaitsevat rahaa sillä kuinka pitkään pidät ne auki, ja vertailu on yksi tehokkaimmista keinoista pitää ihminen selaamassa, koska se luo jatkuvan epätasapainon tunteen jota yritetään korjata katsomalla lisää, ja mitä enemmän katsoo sitä enemmän vertailee, mitä enemmän vertailee sitä pahempi olo on, ja sitä enemmän mieli yrittää löytää helpotusta selaamalla lisää.
Algoritmi tietää tämän ja syöttää sinulle juuri sitä sisältöä joka pitää sinut pisimpään sisällä, se on testattu ja optimoitu vuosia, ja se toimii niin hyvin että useimmat eivät edes huomaa mitä heille tapahtuu, he vain tuntevat olevansa jotenkin huonompia kuin hetki sitten ilman selvää syytä.
Kirjoitin samasta teemasta miten maailma pyörii ympärilläsi -artikkelissa, jossa käytiin läpi miten some on rakennettu pitämään sinut kuluttamassa eikä tekemässä, ja vertailun ansa on yksi sen tehokkaimmista välineistä juuri siksi koska se osuu tunnetasolla niin syvälle.
Vertailu muihin vie huomion pois omasta polusta
Suurin käytännön ongelma vertailussa ei ole se huono olo jonka se aiheuttaa hetkessä, vaan se mitä se tekee pitkällä aikavälillä omalle suunnallesi, koska kun vertaat omaa matkaasi jonkun muun tilanteeseen alat mittaamaan edistymistäsi väärällä mittarilla.
Se joka postasi kuvan jahdista on ehkä rakentanut kymmentä vuotta, sillä voi olla takanaan lainat, epäonnistuneet yritykset ja vuosia ilman merkittäviä tuloja, tai kyseessä voi olla vuokrattu jahti viikonlopuksi kuvien takia, et tiedä kumpi, ja juuri siksi se ei ole oikea vertailukohta sinun tämänhetkiselle tilanteellesi.
Ainoa vertailukohta jolla on merkitystä on se, oletko edistyneempi kuin viikko sitten, kuukausi sitten tai vuosi sitten, koska se on ainoa asia jonka sinä kontrolloit ja joka kertoo oikeasti miten oma polkusi etenee, ei se miltä jonkun muun elämä näyttää somessa.
Mitä tapahtuu kun lopetat vertailun
Kun teet tietoisen päätöksen lopettaa vertailun muihin tapahtuu useita asioita jotka kaikki vievät samaan suuntaan, ensimmäinen on se että energiaa vapautuu, koska vertailu kuluttaa henkistä kapasiteettia jota voi käyttää johonkin joka oikeasti vie eteenpäin, ja kun se energia ei enää mene vertailuun sitä jää enemmän tekemiseen.
Toinen asia on se että omaan polkuun tulee selkeyttä, kun et enää yritä seurata jonkun muun linjaa tai kopioida jonkun muun aikataulua alat näkemään oman tilanteesi ja omat mahdollisuutesi paljon kirkkaammin, ja se kirkkaus on se mistä hyvät päätökset syntyvät.
Kolmas asia on se että epäonnistuminen lakkaa tuntumasta niin henkilökohtaiselta, koska kun et enää vertaa itseäsi muihin niin epäonnistuminen on vain tieto siitä mitä pitää muuttaa, eikä merkki siitä että muut ovat parempia tai että sinulla ei ole mahdollisuuksia, ja tämä muutos suhtautumisessa on usein se ratkaiseva tekijä siinä jatkaako vai lopettaako.
Mitä tehdä konkreettisesti tänään
Ensimmäinen askel on tunnistaa mitkä tilit ja sisällöt aiheuttavat eniten vertailua ja poistaa ne syötteestä (paras olisi irtaantua kokonaan some maailmasta, lue ”näin poistat negatiivisuuden elämästäsi” artikelista miksi), ei siksi että nämä ihmiset olisivat pahoja vaan siksi että ne eivät palvele sinua, some-algoritmin voi kouluttaa ja mitä enemmän ohjaat sen pois vertailua aiheuttavasta sisällöstä sitä vähemmän sitä tulee.
Toinen askel on mitata omaa edistymistä viikoittain suhteessa itseensä, kirjoita viikon alussa ylös yksi konkreettinen tavoite joka on sinun hallinnassasi, ja viikon lopussa katso pääsitkö siihen, tämä siirtää huomion pois siitä mitä muut tekevät ja kohti sitä mitä sinä teet.
Kolmas askel on muistuttaa itseäsi siitä mitä et näe kun katsot toisten julkaisuja, näet valmiin tuloksen et sitä prosessia, näet parhaan hetken et huonoimpia, näet sen mitä he haluavat sinun näkevän et sitä todellisuutta jonka takana on työtä, epäonnistumisia ja aikaa jonka he ovat laittaneet siihen mitä nyt julkaisevat.
Oma polkusi on ainoa jonka voit kulkea ja ainoa johon sinulla on vaikutusvaltaa, katso sitä polkua eikä toisten polkuja, se on yksinkertaisin muutos jonka voit tehdä ja sen vaikutus omaan etenemiseesi on merkittävämpi kuin uskotkaan.
